Kaikuja kellarista (osa 7)
September 30th, 2010
Tere,
Jälleen erä updeittia nauhoittamisen ihmeellisestä maailmasta. Tällä kertaa luvassa bassoilua ja kitarointia (tapahtumat ajoittuvat alkuvuoteen 2010, toim. huom.).
Kolmelle uudelle biisille saatiin siis Jonin kanssa rummut narulle, joten lisää pohjia tarvitaan. Aloittelin soittelemalla bassoja narulle, ja havaitsin saman ongelman kuin aikaisemminkin. Jostain syystä klikki kuului läpi bassoraidalle. Päädyin siihen että syynä on bassoa viistävä kuulokepiuha josta ääni jotenkin loikkaa basson mikrofooneihin. Kiusallinen oire, mutta kierrettävissä selän kautta jatkojohdon avulla =)
Itse soitteleminen meni enemmän fiilistelyn puolelle, sillä normaalisti olen soittanut bassot vasta sitten kun osa kitararaidoista on nauhalla. Pidän enemmän tästä jälkimmäisestä lähestymistavasta jostain syystä. Noh, pelkkien rumpujen päällle soitellessa sai tietysti fiilistellä mielensä mukaan. Päätin jälleen soitella koko biisin kerralla narulle, mutta kankea basisti sai tuta, että nauhoitettavan viisikon nopein biisi sisälsi muutaman haastavan osien vaihdon. Noh niistäkin selvittiin joten kuten kunnialla. Bassolinjat joutavat tarkempaan syyniin jahka kitaroita on kasassa. Voi olla että muutamat jutut pitää vaihtaa, varsinkin kun erään biisin rumpupohjiin oli jäänyt piskuinen virhe. Kaksi ylimääräistä tomi-iskua oli löytänyt tiensä Jonin rumpufilliin. Soittelin itse bassot rumpujen mukaan, mutta poikain kanssa keskusteltuani sain käsityksen että “jälkituotanto” saa luvan hoitaa iskut pois.
Tuon varsinaisen virheen huomasi ensimmäisenä Johannes, joka oli rumpuraitojen päälle kuulemma oikein treenaillut osuuttaan. Mies oli treenannut ilmeisesti oikein urakalla, koska nauhoituspäivän koittaessa kitara ei suostunut vireeseen ollenkaan. Kolmisen tuntia tuhersimme, mutta kitararaukka oli ilmeisesti vatkattu totaalisesti loppuun ja totesimmekin Johanneksen kanssa että kalusto on syytä huoltaa ennen seuraavaa nauhoitussessiota. Kasassa oli siis kuuntelemattakin paskaa tavaraa. Maestrolle pätkiä ei edes lähetetty, sillä jonkinlaisen kolmenkympin omistusasuntojazz-kriisin saavuttanut mies olisi saattanut ahdistua ja hukata grooven.
Viimeiset sessiot ovat olleet mielenkiintoisia ja täynnä mahdollisuuksia kehittyä. Eli toisin sanoen melkoista kuraa on syydetty… Saa nähdä montako käyttökelpoista raitaa jää tämän tarinan nauhoituksista jäljelle. Ei montaa. Ehkäpä sentään joku bassoraidoista voisi olla käyttökelpoinen, ellei siellä sitten klikin sijaan satu joku käki kukkumaan jossain kohtaa. Seuraavalla kertaa paremmalla onnella.
- Jouni
Leave a Comment