Kaikuja kellarista (osa 3)

January 29th, 2010

Tervehdys,

Joulun aikaan studiotyö on lähes mahdotonta paristakin syystä. Ensimmäinen syy on että instrumenttien käsittely kinkunrasvaisilla käsillä enemmän tai vähemmän ähkyssä on äärimmäisen vaativaa. Toinen syy on se että ketään jätkistä ei ole lähimaillakaan kellaria.

Tällaisina aikoina on hyvä hoitaa bassoraitojen nauhoitukset. Joulun alla kävin eräänä iltana vetäisemässä slovarin bassot narulle. Basso kiinni DI boksiin ja rec päälle. Eipä siinä sen kummallisempia kikkailuja olisi tarvittu, mutta science experimentiksi meni kuitenkin sekin ilta. Piti sitten pidenneettyyn C-osaan kokeilla miten matalan vireen sitä pystyy Jaguarista ottamaan irti ilman että homma menee naurettavaksi tai jopa pykälän pidemmälle. Tulipahan taltioitua todellista flatkutusta tällä kertaa. Poikien ilmeet olisi ollut varmasti näkemisen arvoinen… Epäilen että Johannes olisi harhaillut jossain epäuskon ja ymmyrkäisyyden rajamailla, kun vastaavasti Kari olisi tyytynyt sisäisesti tuhahtamaan jotain KP:n suuntaista. Mitään sällit eivät ääneen sanoneet kuitenkaan, joten olen tyytyväinen.

Basso & mikki
Basson nauhoitus voisi näyttää myös tältä.

Muutamaa päivää myöhemmin kävin rykäisemässä rankimman biisin bassot narulle. Ajattelin että menen helpomman kaavan mukaan ja nauhoitan bassot pätkissä osa kerrallaan. Kun olin valmis, niin tyydyin toteamaan että soitto kuulostaa osien välillä siltä että soittaja ja soitin ja vire vaihtuisi vähän väliä. Totesin että vittu, mitä sitä pelleilemään ja soitin biisin sitten narulle putkeen. Kummasti enemmän fiilistä soitossa kun soittaa eikä nauhoita.

Itsensä nauhoittaminen pitäisi lukea kellaristudioiden kuolemansynteihin. Sen sain karvaasti todeta. Sitä keskittyy liikaa soittamiseen, ja tietyt laatutekijät ja perusjutut saattavat mennä liian pienellä huomiolla. Tuloksena oli bassoraita johon oli tavalla tai kolmannella vuotanut klikkiä oikein kunnolla. Saa olla melkoinen puurokorva ettei sellaista huomaa nauhoittaessa. Huomasin erheeni vasta kotiin päästyäni. Noh uusiksihan se meni. Kävin sitten joulun jälkeen debuggaamassa kytkentöjä ja nauhoittamassa raitani uudestaan. C-osaan vedin tällä kertaa varmuuden vuoksi vaihtoehtoisen linjan, kun lopullinen ajatus leijailee vielä ilmassa. Ehkä se selviää jahka Kari vetää kitaransa sisään.

- Jouni



Leave a Comment

   Required
   Required, not published